Partikkeleilla "nu"  ja "vot"  on spontaanissa venäjän kielessä keskeinen tehtävä. Ne jäsentävät puhediskurssia ilmaisten erilaisia temaattisia siirtymiä (esim. uuden aiheen aloitus, aiheeseen paluu, aiheen lopetus). Tutkimukseni tarkoituksena on akustisen analyysin avulla tarkastella näiden partikkelien prosodisia piirteitä spontaanissa puhemateriaalissa ja tilastomenetelmien avulla selvittää partikkelien prosodisten piirteiden ja eri diskurssifunktioiden välisiä vaikutussuhteita.

Tutkimusmateriaalina on käytetty kahta äänitettyä aineistoa: 1) Suomessa asuvan venäjää äidinkielenään puhuvan henkilön haastattelua  ja 2) kahden Pietarissa asuvan venäläisen spontaania keskustelua. Tutkimuksen kohteena olevista partikkeleista on SoundScope-ohjelmaa käyttäen analysoitu perustaajuuden tasoa, perustaajuuskäyrän suuntaa, partikkelien kestoa sekä niitä ympäröivien taukojen kestoa. Saadut mittaustulokset on muokattu tilastoiksi ja niistä on tehty diskurssifunktioiden suhteen varianssianalyysi.

Teoriapohjana tutkimuksessa on käytetty sekä läntisten  (esim. Schiffrin, Hirschberg, Litman) että venäläisten (esim. Nikolaeva, Svetozarova, Kodzasov) tutkijoiden julkaisuja. Näin on pyritty yhdistämään sekä läntisen että venäläisen lingvistiikan metodit ja näkökulmat.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että diskurssipartikkeleita on tutkittava myös prosodian kannalta, sillä prosodisten piirteiden (varsinkin perustaajuuden)  ja diskurssifunktioiden välillä näyttää olevan yhteyttä. Tauotuksen, keston, intensiteetin ja fonaatiotavan ilmenemistä partikkeleiden yhteydessä on syytä syventää tulevassa tutkimuksessa.