Vieraan kielen oppimisen tutkimuksessa on usein painotettu kirjallista kielitaitoa tai ääntämistä; havaitsemista on puolestaan tutkittu erilaisten kuuntelukokeiden avulla (kategorisointi, hyvyyden arviointi ja diskriminointi). Vieraan kielen oppimisen kannalta on kuitenkin tärkeää tarkastella myös äänteiden esitietoista prosessointia, ja verrata, miten äidinkielen ja vieraan kielen prosessointi eroavat toisistaan. Mismatch negatiivisuus (MMN) on tarkkaavaisuudesta riippumaton herätevaste (Näätänen 1992), jota hyödyntämällä voidaan tutkia, perustuuko vieraan kielen havaitseminen samantapaisiin automattisesti reagoiviin muistijälkiin kuin äidinkielen prosessointi (Näätänen et al. 1997), eli onko vieraan kielen äänteitä opittu havaitsemaan automaattisesti.

Kolme koehenkilöryhmää (1. naiivit suomalaiset, 2. edistyneet suomalaiset englannin opiskelijat, 3. englantilaiset) osallistui MMN rekisteröintiin, jossa tutkittiin sekä äidinkielen (suomi) että vieraan kielen (englanti) vokaalien esitietoista ja tietoista havaitsemista. Ensimmäisessä vaiheessa koehenkilöiltä mitattiin aivosähkökäyrää (EEG) samalla, kun he kuulivat suomen (/i/-/e/, akustinen ero 185 Mel) ja englannin ( /i/-/e/ 272 Mel, /i/-/I/ 108 Mel, /e/-/I/ 182 Mel) vokaaleja katsellessaan videofilmiä ja toisessa vaiheessa koehenkilöiden reaktioaikoja (RT) testattiin samoihin ärsyke-eroihin. Tulokset osoittivat, että äidinkielen vokaalien esitietoiseen havaitsemiseen vaikuttaa uuden kielen oppiminen (ryhmän 1 MMN suomen vokaaleille oli merkitsevästi suurempi kuin ryhmän 2). Lisäksi havaittiin, etteivät opiskelijat reagoineet uuteen vokaalikontrastiin englannin /e/-/I/ yhtä voimakkaasti kuin englantilaiset (ryhmän 2 MMN erosi merkitsevästi ryhmän 3 vasteesta). Lisäksi on mahdollista, että jo lyhyt (n. 3-6 kk) oleskelu vieraassa maassa aiheuttaa muutoksia havaitsemiseen (ryhmän 3 vasteet eivät eronneet suomalaisten vasteista suomen vokaalien kohdalla). Reaktioaikamittausten tulokset puolestaan viittasivat siihen, että - ainakin akustisen eron ollessa suuri - reaktiohin näyttää vaikuttavan myös akustiikka. Lisäksi havaittiin, että opiskelijat reagoivat nopeimmin kaikkiin ärsykkeisiin.

Tulokset viittaavat siihen, että vieraan kielen oppiminen kouluopetuksessa eroaa sen omaksumisesta aidossa ympäristössä (Winkler et al. 1999), jolloin muistijäljet syntyvät nopeasti, jopa muutamassa kuukaudessa, kuten tässä tutkimuksessa havaittiin. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että äidinkielen ja vieraan kielen järjestelmät voivat oppimisprosessin aikana ainakin hetkellisesti vaikuttaa toisiinsa pienentäen MMN amplitudia.

Näätänen, R. 1992. Attention and Brain Function. Hillsdale: Erlbaum. Näätänen. R., Lehtokoski, A., Lennes, M., Cheour, M., Huotilainen, M., Iivonen, A., Vainio, M., Alku, P., Ilmoniemi, R.J., Luuk, A., Allik, J., Sinkkonen, J. and Alho, K. Language-specific phoneme representations revealed by elecrtic and magnetic brain responses. Nature, 385 (1997) 432-434)
Winkler, I. Kujala, T., Tiitinen, H., Sivonen, P., Alku, P., Lehtokoski, A., Czigler, I., Csépe, V., Ilmoniemi R.J. and Näätänen, R. Brain responses reveal the learning of foreign language phonemes, Psychophysiology, 36 (1999) 638-642.