Vieraan kielen kielitaidon tutkimuksessa puhutaan kielen oppimisesta (learning) ja omaksumisesta (acquisition). Tutkimme vieraan kielen omaksumisen vaikutusta äänteiden havaitsemissa; poikkeaako kielikylpyopetukseen osallistuneiden lasten vokaalien esitietoinen havaitseminen täysin yksikielisten samanikäisten lasten vokaalien havaitsemisesta? MMN (mismatch negativity) herätevaste heijastaa puheen esitietoista havaitsemista, ja sen avulla voidaan tutkia kielikohtaisten muistijälkien syntymistä (Näätänen 1992, Näätänen et al.1997).

Kokeeseen osallistui yhteensä 16 suomea äidinkielenään puhuvaa, normaalikuuloista ja oikeakätistä lasta. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään heidän kielitaustansa mukaan. Ensimmäisessä ryhmässä, yksikielisten ryhmässä, oli kahdeksan lasta (kaikki 8-vuotta, 5 tyttöä). Toisessa ryhmässä, kielikylpyryhmässä, oli myös kahdeksan lasta (kaikki 8-vuotta, 6 tyttöä), jotka olivat osallistuneet kielikylpyyn englanninkielisessä päiväkodissa tai osallistuivat parhaillaan englanninkieliseen opetukseen koulussa. Koehenkilöille soitettiin suomen 1) /i/ - /e/ (akustinen ero 185 Meliä) ja englannin 2) /i/ - /e/ (272 Meliä), 3) /i/ - /I/ (108 Meliä), 4) /e/ - /I/ (182 Meliä) vokaalipareja samalla kun he istuivat akustisesti eristetyssä huoneessa ja katsoivat äänetöntä elokuvaa, josta tekstitys oli peitetty. Tilastolliset analyysit tehtiin toistettujen mittausten ANOVAlla.

Tilastollinen analyysi osoitti, että ryhmät erosivat toisistaan (p=0.046). Yksikielisten ryhmällä oli suuremmat vasteet kuin kielikylpyryhmällä koko koesarjan ajan. Lisäksi aineistolle tehtiin parittaisten otosten t-testit, jossa yksikielisten ryhmässä vokaaliparit eivät eronneet toisistaan. Kuitenkin, kielikylpyryhmällä tuli suurempi vaste parille englannin /i/ - /e/, jossa on suurin akustinen ero, kuin muille vokaalipareille. Kokeesta saadut tulokset poikkeavat aiemmista tuloksista, joissa on osoitettu, että varhainen altistuminen vieraalle kielelle saa aikaan pysyviä muistijälkiä vieraan kielen äänteille (Cheour et al. 2002). Kokeen perusteella voimme olettaa, että joko kielikylpyopetuksessa ei opita havaitsemaan vierasta kieltä samalla tavalla kuin äidinkieltä tai oppimistapahtuman keskeneräisyys ilmenee MMN:ssa amplitudin pienuutena, ja täten lapsilla olisi oppiminen vielä kesken. Koehenkilöille ei kerrottu kuulivatko he englantia vai suomea, joten kielikylpyryhmä olisi saattanut reagoida eri tavalla, mikäli koehenkilöt olisivat tienneet kumpaa kieltä he kuulivat.

Cheour, M., Shestakova, A., Alku, P., Ceponiené, R., and Näätänen, R. Mismatch negativity shows that 3-6-year-old children can learn to discriminate non-native speech sounds within two months. Neuroscience Letters (In Press: 2002).
Näätänen, R. 1992. Attention and Brain Function. Hillsdale: Erlbaum. Näätänen, R., Lehtokoski, A., Lennes, M., Cheour, M., Huotilainen, M., Iivonen, A., Vainio, M., Alku, P., Ilmoniemi, R.J., Luuk, A., Allik, J., Sinkkonen, J., and Alho, K. Language-Specific phoneme representations revealed by electric and magnetic brain responses. Nature, 385 (1997) s.432-434.