Laskuri on tilakone, jonka jokainen tila toistuu määrävälein (= laskurin laskentajakso). Binäärilaskurissa laskentajakso on jokin kakkosen potenssi. n-bittisessä binäärilaskurissa on n kappaletta kiikkuja ja sen laskentajakso on 2ⁿ. Laskentasekvenssi on yleensä peräkkäisiä binäärilukuja: 0000, 0001, 0010, 0011, ..., 1110, 1111, 0000, 0001..

Dekadilaskureissa laskentajakso on kymmenen potenssi. Dekadilaskurissa on neljä kiikkua / dekadi. Laskentajaksoja 10 ja 100.

Laskurit voidaan jakaa asynkronisiin ja synkronisiin laskureihin. Alla selvitellään näiden ominaisuuksia ja eroja.

• laskureissa seuraava kiikku saa kellopulssinsa (CLK) edellisen kiikun ulostulosta (Q) (taaksepäin laskevassa laskurissa edellisen kiikun invertoidusta annosta (Q'))
• ratkaisu on erittäin yksinkertainen
• antojen välillä havaittavissa selvä viive-ero
• pitkissä laskureissa suurin kellotaajuus alenee
• asynkronisten laskurien käyttöä tulee joko välttää suunnittelussa tai heikkoudet täytyy ottaa huomioon

• yksi ja sama kellopulssi tulee kaikkien kiikkujen kello-ottoihin (CLK)
• Toteutus JK- tai D-kiikuilla
• Käytännön laskureissa yleensä myös nollausotto (RESET)
• Laskurin ketjutusta varten laskurin sallintaotot (ENABLE) ja laskuri täynnä -otto

edellinen sivu       seuraava sivu