Vaihtomuistissa on seuraavia liitäntöjä:

• osoiteotot [ADDRESS 0:k] (k ottoa, joilla saadaan eroteltua 2^k eri muistipaikan osoitetta)
• piirin valintaotto [EN] eli enable (Joissain tapauksissa valintaottoja voi olla useampia. Perusmerkitys on kuitenkin vain joko sallia tai estää piirin toiminta.)
• luvun tai kirjoituksen valintataotot [READ/WRITE]
• dataotot ja -annot (n ottoa, n antoa) [DATA I/O 0:n] (Yleensä käytetään samoja datalinjoja sekä otto- , että antosignaaleille. Ainoastaan READ/WRITE-signaali määrää sen kumpaan suuntaan datalinjoja tieto kulkee)

Muistin koon mittayksiköissä käytetään tavallisia etuliitteitä. HUOM ! Tässä tapauksessa, (kuten usein muulloinkin tietokonetekniikassa), etuliitteet viittaavat kuitenkin kakkosen potensseihin, eivätkä suoraan kymmenen kertoimiin (kuten on ehkä totuttu):

• k - kilo - 2¹⁰ - 1024
• M - mega - 2²⁰ - 1 048 576
• G - giga - 2³⁰ - 1 073 741 824
• T - tera - 2⁴⁰ - 1 099 511 627 776

Muistin koko voidaan ilmoittaa eri tavoin. Havainnollista on kertoa, montako sanaa muistissa on ja miten pitkiä yksittäiset sanat ovat. Esimerkiksi muistin koko ilmoitetaan usein lausekkeella s x n, mikä tarkoittaa, että muistissa on s kappaletta sanoja, ja että jokaisen yksittäisen sanan pituus on n bittiä. Toisaalta muistin koko voidaan ilmoittaa pelkästään bitteinä tai tavuina.

Esim. Jos muistin koko on 1k x 8 on siinä 2¹⁰ x 8 = 8192 bittiä

Muistin sanojen lukumäärä määrää samalla muistin osoiteottojen [ADDRESS] määrän ja osoiteavaruuden. s sanaa -> log₂s osoiteottoa ylöspäin pyöristettynä. Edelleen, jos käytössä on s sanaa, on osoiteavaruus 0... s-1.

Esim 1. Muistissa olevien sanojen määrä on 1k = 1024. Tällöin tarvitaan siis log₂1024 = 10 osoitelinjaa.
Esim 2. Jos muistissa olevien sanojen määrä on 25. Tällöin tarvitaan log₂25 = 4,6439 --> Tarvitaan 5 osoitelinjaa (2⁵ = 32 osoitetta)

Jos piiri on iso, voidaan dataotot ja -annot yhdistää.

edellinen sivu       seuraava sivu