Käsitellään esimerkin valossa kahta eri toteutustapaa Mooren konetta ja Mealyn konetta
Muistutukseksi / kertauksena:
Mooren koneessa ovat kaikki antosignaalit riippuvat vain piirin tilasta. Kaikki annot on siis ASM-kaaviossa merkitty suorakulmioiden sisään.
Mealyn koneessa esiintyy myös ehdollisia antoja eli antosignaali riippuu sekä piirin tilasta että ottosignaaleista. Tämähän merkittiiin ASM-kaaviossa päätöslohkon jälkeen pyöristetyn suorakulmion sisään.

Kun valitaan Mooren ja Mealyn kone- toteutuksen välillä muistetaan vielä, että Mooren kone -toteutuksessa on yleensä enemmän tiloja, mutta kombinaatiopiiri saattaa olla Mealyn kone -toteutusta yksinkertaisempi

Piirin ASM-kaavion teko lähtee liikkeelle valomainoksen tyhjän taulun tilasta (= EI -tila) seuraavasti:
EI-tilassa pitää haarautua sen mukaan, pysytäänkö entisessä tilasekvenssissä (tilakierrossa, jossa kaikki valot syttyvät erikseen 2 sekunnin välein) vai mennäänkö tilaan, jossa kaikki valot palavat 6 sekuntia. Näin ollen EI ja HJK (= kaikki sanat palavat) välille tulee kaksi erilaista tilakiertomahdollisuutta. Molemmat tilakierto mahdollisuudet tarvitsevat kaksi tilaa. Lisäksi tilakierroille on yhteistä ensimmäinen (EI-tila) ja viimeinen (HJK-tila) tila. Tästä johtuen => Tilakoneeseen tarvitaan yhteensä kuusi tilaa (ks. ASM-kaavio alla). Tästä johtuen tilakoodin pituudeksi tulee kolme bittiä (joilla saadaaan toteutetuksi 2³=8 tilaa):

Määritellään Karnaugh'n kartan avulla tilataulukosta lausekkeet D-kiikkujen otoille (jotka ovat siis samat kuin D2, D1 ja D0). Tässä tarvitaan kolme kappaletta 5:en muuttujan Karnaugh'n karttoja, sillä D-ottoja on 3 (D2, D1 ja D0) ja muutuujia on 5 (Q2, Q1, Q0, AINA ja KAIK):

Lausekkeet annoille:

Kun valomainos toteutetaan Mealyn koneella, tarvitaan tiloja vain neljä (ks. ASM-kaavio). Tämä johtuu siitä, että antamalla ottosignaalin KAIK vaikuttaa suoraan antosignaaleihin voidaan haluttu toiminta saada aikaan yhdellä ja samalla tilasekvenssillä (tilakierrolla). Antosignaalia, johon ottosignaali vaikuttaa suoraan sanotaan ehdolliseksi antosignaaliksi. (Kuvataan kulmistaan pyöristetyllä suorakaiteella.)

ASM-kaaviota tulkitaan nyt seuraavasti:
Tila 00 - mitään ei näy taululla
Tila 01 - Taululla näkyy HERK. Samalla katsotaan ottosignaalin KAIK arvo. Mikäli tämä on 0 lukee taululla myös JASK KUPP. Muutoin taululla ei lue kuin HERK. ASM-kaavioon on nyt esimerkinomaisesti piirretty neliö, joka näyttää, mitkä kaikki asiat kuuluvat samaan tilaan (eli tapahtuvat samalla ajanhetkellä).
Tila 10 - Taululla lukee HERK JASK. Samalla katsotaan ottosignaalin KAIK arvo. Mikäli tämä on 0 lukee taululla myös KUPP. Muutoin taululla lukee vain HERK JASK.
Tila 11 - Taululla lukee HERK JASK KUPP.

Lausekkeet annoille:

(JK -kiikkutoteutusta käsitellään vasta seuraavalla sivulla, mutta nähdään, että se säästää huomattavasti piirin porttien määrässä D -kiikkutoteutuksiin verrattuna.) Samoilla kiikuilla toteutettujen Mooren ja Mealyn toteutuksen välillä nähdään, että Mealy on taloudellisempi. Mooren kone on kuitenkin luotettavampi ottosignaalivirheiden suhteen. Valinta kahden tavan välillä pitää tehdä tapauskohtaisesti.

D-kiikussa D-ottoon tuleva signaali määrää suoraan seuraavan tilan (ks. D-kiikun tilataulu aiempaa "kiikku yhteenveto"-kohdasta). Näin ollen tilataulukon sarake 'Uusi tila' riittää sellaisenaan määrittelemään tilakiikkujen D-ottojen lausekkeet. JK-kiikkuja käytettäessä tilanne on mutkikkaampi. Jokaisen JK-kiikun J- ja K- otoille on muodostettava oma lauseke (eli nyt kussakin kiikussa on kaksi eri ottoa, joiden kombinaatio vaikuttaa uuteen tilaan). Tehtävän helpottamiseksi kannattaa laatia JK-kiikun tilataulusta toinen versio eli muutostaulu. Tämä kuvaa sen, miten missäkin halutussa tilanmuutoksessa ottojen arvot on valittava, jotta haluttu muutos saadaan aikaan. JK -kiikun muutostaulu esitetään alla. (Vertailun vuoksi oikealla D-kiikun muutostaulu.)
Muutostaulua siis luetaan seuraavasti: Tiedetään nykytila Q(t) ja uusi tila Q(t+1). Millä J:n ja K:n arvoilla saadaan muutos tästä tiedetystä nykytilasta uuteen tilaan aikaiseksi??

Muutostaulusta nähdään suoraan, mitkä arvot J- ja K- otoille on annettava mitäkin tilanmuutosta haluttaessa. Muutostaulu havainnollistaa myös sen, miksi usein JK-kiikkutoteutus johtaa yksinkertaisempaan lopputulokseen kuin D-kiikkutoteutus: Kutakin tilanmuutosta varten on vain joko J- tai K- oton saatava tietty arvo. Toinen otto voi saada kumman arvon tahansa. Tämä näkyy muutostaulussa X:nä.

Seuraavaksi toteutetaan monimutkaisen valomainoksen Mealyn kone -versio JK -kiikkutoteutuksena. JK-kiikku - toteutus ei vaikuta mitenkään määrittelyyn, lohkokaavioon tai tilataulukkoon. Se tulee esille ainoastaan, kun määritellään kiikkujen ottojen lausekkeet ja kun piirretään piirikaavio.

Perustilataulukko on sama kuin aikaisemmin esitellyssä Mealy -toteutuksessa. JK -toteutuksessa tarvitaan lisäksi sarakkeet kiikkujen J- ja K- otoille. Alla esitetty sarakkeiden johtaminen muutostaulun avulla:

Tarkastellaan vaikkapa tilataulukon ylintä riviä. Siinä tila muuttuu 00:sta 01:ksi. Q1 ei muutu, vaan pysyy nollana. Tämä saadaan aikaan muutostaulun mukaisesti asettamalla J1=0 ja K1=X.
Q0 muuttuu nollasta ykköseksi. Tämä taas edellyttää muutostaulun mukaan, että J=1 ja K=X.

Tarkastellaan vielä harjoituksen vuoksi tilataulukon toinen rivi, jossa tapahtuu tilanmuutos tilasta 01 tilaan 10.
Ensin Q1 muuttuu 0 --> 1. Tämä muutos saadaan JK-kiikulla tehtyä kun J=1 ja K=X
Lisäksi Q0 muuttuu 1 --> 0. Tämä muutos puolestaan saadaan tehtyä kun J=X ja K=0
Tilataulukko käytetään joka rivin osalta vastaavasti.

JK -kiikkujen lausekkeet saadaan edellisen sivun tilataulukosta normaalisti Karnaugh'n karttojen avulla:

Sekä J0 = 1. Nähdään jo tässä, että JK -kiikkutoteutus on yksinkertaisempi kuin vastaava D-kiikuin toteutettu. Antojen lausekkeet ovat samat kuin D-kiikuilla. Lopullinen kombinaatiopiiriosan kaavio näyttää tältä:

Maija-pelissä pata ei voi olla valttia, mutta muuten valtti valitaan pelikohtaisesti. Tässä esimerkissä suunnitellaan valtinarvontakone, joka antaa satunnaisesti valtiksi joko hertan, ruudun tai ristin. Arvontakone toteutetaan tilakoneella, jossa on kolme tilaa, yksi kutakin valttikandidaattimaata (hertta, ruutu, risti) kohden. Sekvenssipiirin kellotaajuudeksi valitaan ihmisen reagointikykyyn nähden suuri arvo, esimerkiksi 100 kHz. Piiri kiertää kolmessa eri tilassaan 10 mikrosekunnin välein. Piiriin liitetään painike, jonka avulla tilakierto saadaan pysähtymään siihen tilaan, jossa piiri painamishetkellä oli. Tämä ilmaisee, mikä maa on valttia. Lisäksi määritellään, että tilaa ilmaiseva lamppu palaa vain nappia painettaessa.

Antojen lausekkeet:

JK-kiikkutoteutuksen antojen lausekkeet ovat samat kuin D-kiikkutoteutuksellakin. Alla esitetään molempien toteutuksien piirikaaviot. JK -kiikkutoteutuksen on hieman yksinkertaisempi: